7 § Toimielimet
Jäsenyhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus.
Lisäksi jäsenyhdistyksellä on jäsenten alueellista toimintaa varten alueosastot, joiden toimintaa hallitus ohjaa.
8 § Hallitus
Jäsenyhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4–8 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet pyritään valitsemaan siten, että he edustavat eri koulutusyksikköjä.
Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi alkaa vaalia seuraavan kalenterivuoden alusta ja kestää yhden (1) kalenterivuoden. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja kaksi taloudenhoitajaa.
9 § Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsenistä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä kuitenkin arpa.
Kokouskutsu hallituksen kokouksesta on annettava vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta tavalla, jonka hallitus päättää järjestäytymiskokouksessaan.
10 § Hallituksen tehtävät
Jäsenyhdistyksen hallituksen tehtävänä on
- johtaa jäsenyhdistyksen toimintaa
- edustaa jäsenyhdistystä ja vastata sen taloudenhoidosta ja juoksevista asioista
- panna toimeen jäsenyhdistyksen kokousten sekä liiton päätökset
- kutsua koolle jäsenyhdistyksen kokoukset sekä valmistella niissä käsiteltävät asiat
- hyväksyä jäsenyhdistyksen jäsenet
- asettaa tarvittaessa jäsenyhdistyksen eri tehtäviä varten toimikuntia tai valiokuntia
- huolehtia jäsenyhdistyksen vuosikertomuksen ja tilien laatimisesta sekä tilien tarkastamisesta
- lähettää liitolle toiminta- ja tilikertomuksensa edelliseltä vuodelta toukokuun loppuun mennessä sekä toimintasuunnitelmansa ja talousarvionsa seuraavasta vuodesta joulukuun loppuun mennessä
- lähettää liitolle pyydetyt tilastot ja muut tiedot
- suorittaa muut jäsenyhdistyksen toiminnan edellyttämät tehtävät
- päättää jäsenyhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä
- nimetä opiskelijatoiminnan paikallisten alueosastojen johtoryhmät
- tarvittaessa toimeenpanna omia neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä.
11 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Jäsenyhdistyksen nimen kirjoittavat jäsenyhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi edellä mainituista yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Hallitus voi erikseen määrätä nimenkirjoitusoikeuden myös muille jäsenyhdistyksen toimihenkilöille.
12 § Tilikausi ja toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa tilien ja hallinnon tarkastuksesta viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
13 § Yhdistyksen kokoukset
Jäsenyhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttävät yhdistyksen kokoukset. Päätökset yhdistyksen kokouksissa tehdään avointa äänestysmenettelyä käyttäen, ellei vähintään yksi paikalla olevista äänivaltaisista jäsenistä pyydä suljettua lippuäänestystä.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Jäsenyhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Jäsenyhdistyksen kevätkokous pidetään maalis–toukokuussa ja syyskokous loka–joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) jäsenyhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Jäsenyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei voi toimia jäsenyhdistyksen kokouksen puheenjohtajana.
Jäsenyhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä, joka on maksanut jäsenmaksunsa, yksi ääni. Jäsenyhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni tai suljetussa lippuäänestyksessä arpa.
Vaalit, ellei kysymyksessä ole yksimielinen päätös, suoritetaan enemmistövaalina, mikäli täytettäviä paikkoja on yksi tai suhteellista listatonta vaalitapaa käyttäen, mikäli täytettäviä paikkoja on useampia. Vaalissa voi äänestää vain kokouksessa esitettyjä henkilöitä. Enemmistövaali toteutetaan siten, että ellei kukaan ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella ehdotonta enemmistöä, käydään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Suhteellinen listaton vaali toteutetaan siten, että vaalissa jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä ja niin edelleen. Valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä. Vaalissa äänestyslippu, johon on merkitty enemmän tai vähemmän ehdokkaita kuin on täytettäviä paikkoja, on hylättävä. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla.
Jäsenyhdistyksen kokouksessa voidaan ottaa päätettäväksi vain kokouskutsussa ilmoitetut asiat. Mikäli jäsenyhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi jäsenyhdistyksen varsinaisessa kokouksessa, se on esitettävä perusteluineen kirjallisesti hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta.
14 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava jäsenyhdistyksen kokoukset koolle jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse tai liiton jäsenlehdessä tai jäsenyhdistyksen omassa lehdessä. Kokouskutsussa on erikseen mainittava, mikäli kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Kutsu jäsenyhdistyksen varsinaiseen kokoukseen on toimitettava vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen jäsenyhdistyksen kokoukseen on toimitettava vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.
Kokouskutsussa on otettava huomioon myös yhdistyslain määräykset.
15 § Varsinaiset kokoukset
Jäsenyhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Jäsenyhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- hyväksytään toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus ja kantotapa seuraavalle kalenterivuodelle
- päätetään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkioista ja matkakorvauksista sekä toiminnantarkastajien palkkioista seuraavaksi kalenterivuodeksi
- valitaan hallituksen puheenjohtaja
- vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitaan hallituksen muut jäsenet
- valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.