Farmasian ammattilaiset – lappuja liimaavia myyjiä?
Puskiessani Valtteri-myrskyssä eteenpäin tutuksi tullutta ulkoilulenkkiäni, mietin paljon viime viikkoina somessa nousseita keskusteluja apteekkityöstä ja sen mielekkyydestä. Keskustelu ei ole aivan uutta, se nostaa päätään aina silloin tällöin. Mutta juuri nyt, tuoreena Farmasialiiton puheenjohtajana, se kolahtaa minuun ihan uudella tavoin.
Keskusteluissa toistuvat samat teemat. Päällimmäisenä tunne siitä, että omaa asiantuntijuuttaan ei pääse käyttämään riittävästi asiakkaiden hyväksi. Työstä puuttuu paljon puhuttu merkittävyys. Osa kokee itsensä myyjäksi, ei terveydenhuollon ammattilaiseksi. Työaikoja pidetään nykyään myös haasteellisina, ja se vaikuttaa työhyvinvointiin. Palkkaus on toki myös nostoissa mukana. Tähän liittyen parhaillaan käynnissä olevia tes-neuvotteluja voitte seurata nettisivujemme ja jäsenille järjestettävien webinaarien kautta.
Ymmärrän varsin hyvin turhautumisen, kun tuntuu siltä, että osaamista ei voi täysillä käyttää työssään. Farmaseutit ja proviisorit saavat valmiudet lääkehoidon arviointiin nykyään jo perusopinnoissaan, ja pettymys voi nuorelle vastavalmistuneelle olla suurta, kun työ ei vastaakaan odotuksia. Pettynyt saattaa olla myös se kokenut työntekijä, joka haluaa täydentää osaamistaan ja suorittaa lisäkoulutuksia. Tästä huolimatta on hyvä muistaa, kuinka tärkeää meidän osaamisemme on asiakkaille. He luottavat siihen, että joka kerta kun he apteekissa asioivat, saavat he parasta mahdollista ohjausta lääkehoitoonsa liittyen. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse yhtä laajaa opastusta, mutta etenkin monisairaat, monilääkityt ikäihmiset ovat lääkehoitoonsa liittyen usein hyvinkin hukassa. Jo peruskoulutuksemme antaa valmiudet hoitaa tämäkin asiakasryhmä hyvin, mutta lisäkoulutus ja/tai työssä hankittu vankka kokemus tuovat lisää varmuutta ja auttavat meitä helpommin huomaamaan mahdolliset sudenkuopat asiakkaan lääkityksessä. Ollaan siis ylpeitä siitä, että juuri me voimme vaikuttaa asiakkaan hyvinvointiin merkittävällä tavalla. Tämä on tärkeää pitää mielessä silloinkin, kun työ tuntuu pelkältä rutiinilta ja lappujen liimaamiselta.
Farmasian ammattilaiset ovat terveydenhuollon ammattilaisia, lääkehoidon asiantuntijoita. Apteekin roolia osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei tunnisteta riittävän hyvin. Itse arvelen, että siihen löytyy syytä niin apteekin sisältä kuin sen ulkopuoleltakin. Yhteys terveydenhuoltoon on usein rajoittunut siihen, että tarkistelemme lääkäriltä asiakkaan reseptiin liittyviä asioita. Nyt kun hyvinvointialueita rakennetaan, on myös apteekkilaisten oltava aktiivisesti mukana. Nyt jos koskaan on se hetki, jolloin pitää kertoa kaikesta siitä osaamisesta, mitä apteekista löytyy, ja tarjoutua mukaan lääkitysturvallisuustyöhön niin yksittäisen asiakkaan kuin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden parhaaksi. Yhteistyön myötä myös työnkuvat apteekeissa voivat kehittyä.
Urapohdinnat ovat tärkeitä pohdintoja. Rohkeasti ääneen sanottuna ne auttavat useita samassa tilanteessa olevia ja herättelevät myös työnantajia. Uskon, että ihan jokainen meistä käy aina silloin tällöin, vähintään itsensä kanssa, keskustelua siitä, onko tämä nyt juuri sitä, mitä haluan tehdä. On selvää, että työnteko ei aina ole vain yhtä juhlaa. Se voi olla tylsää, puuduttavaa, raskastakin. Mutta sen tulisi olla myös antoisaa, mielenkiintoista, vaihtelevaa, kehittävää ja iloakin tuottavaa. Nykyään ei ole tavatonta tai häpeä vaihtaa työpaikkaa tai vaikka alaa kokonaan. Farmasia alana tarjoaa kuitenkin runsaasti mahdollisuuksia eri sektoreilla. Farmasialiiton Urapalvelut on tarvittaessa jäsentemme tukena näissä pohdinnoissa, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos tuntuu siltä, että työelämä junnaa paikallaan eikä oikein tiedä, mitä asialle tekisi. Mietitään yhdessä ratkaisuja!
Farmasialiiton jäsenistä suurin osa työskentelee apteekeissa, ja olen huolissani siitä, että juuri tässä joukossa koetaan niin paljon tyytymättömyyttä. Pidän tärkeänä, että nostamme tätä ongelmaa esille, kun keskustelemme yhteistyötahojemme kanssa koko farmasian kentällä. On meidän kaikkien yhteinen etu huolehtia siitä, että apteekkityö on houkuttelevaa ja tunnemme aidosti olevamme niitä asiantuntijoita, joiksi olemme kouluttautuneet. Eikä unohdeta myöskään sitä, että apteekeissa työskentelee myös työhönsä tyytyväisiä farmaseutteja ja proviisoreja. Ehkäpä jossain vaiheessa kuulemme myös heistä enemmän!
Maija Pirttijärvi
puheenjohtaja
Suomen Farmasialiitto ry