Mihin ne jäsenmaksut oikein menevät?
Uskoakseni valtaosa ammattiliittojen jäsenistä ei täysin tiedä mitä kaikkea jäsenmaksulla tehdään. Yleinen luulo on, että jäsenmaksulla saadaan työttömyysturva ja apu työsuhdetta koskevissa ongelmissa tai epäselvissä tilanteissa. Tämän vuoksi moni helposti ajatteleekin, että pelkkä työttömyyskassan jäsenyys on täysin riittävä. Mutta jo ammattiliiton tarjoaman työsuhdeneuvonnan puuttuminen voi johtaa siihen, että joutuu tietämättään väärin perustein ansiopäivärahalle, eli todellisuudessa työn päättymiselle ei olekaan ollut perustetta.
Kuitenkin itsessään jo nämä edellä mainitut asiat ovat mielestäni riittävä syy kuulua omaan ammattiliittoon. Ja näihin kun lisää vielä jonkun satunnaisen liiton järjestämän tapahtuman tai koulutuksen, niin kasassa on jo mielestäni paketti, jolla saa tiedostamillaan asioilla vastineen jäsenmaksulleen. Ja tässä on vasta pieni osa asioista mitä kaikki jäsenet jäsenmaksullaan saavat ja mitä liitto pystyy niillä tekemään.
Jäsenmaksun avulla mahdollistetaan mm. apteekissa työskentelevien farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus, vaikuttaminen muiden sektoreiden työehtosopimuksiin Akavan kautta, vaikuttaminen yhteiskunnallisesti mm. kannanotoilla ja lausunnoilla sekä erilaisten työryhmien kautta (niin koulutukseen kuin lainsäädäntöön), laaja koulutustarjonta jäsenille, urapalvelut, rahanarvoiset jäsenedut, uusien palveluiden ja järjestelmien kehittäminen sekä tietysti toimitilakulut ja henkilöstön palkat.
Jos et ole tutustunut jäsenetuihisi tai jäsenpalveluihimme, suosittelen etsimään lisätietoja verkkosivuiltamme tai olemaan yhteydessä Farmasialiiton jäsenpalveluun. Koulutuksia ja muita tapahtumia löydät tapahtumakalenterista. Uskon, että löydät jotain liittoon kuulumisen arvoista!
Ammattiliittojen toiminta perustuu siihen, että mahdollisimman moni (valtaosa) kuuluu omaan ammattiliittoonsa ja seisoo tällä tavoin yhdessä rintamassa ajamassa oman alansa työehtoja sekä ammatillista asemaa. Kun ääni tulee 40 prosentin sijasta esimerkiksi 90 prosentilta alan ammattilaisista, on asioiden ajaminen ja vaikuttaminen huomattavasti uskottavampaa, ja mahdollista.
Kärjistettynä voisi sanoa esimerkiksi, että ammattiliittojen kaatuminen tarkoittaisi, että Farmasialiiton 100 vuoden aikana saavuttamat työsuhteen ehdot ja ammatillinen asema voisivat kadota yhden yön aikana. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi lomarahojen, työehtosopimuksen mukaisten minimipalkkojen ja vuorolisien menettämistä. Kovin pelottava ajatus varsinkin, kun vuotuinen jäsenmaksu on vain pieni osa täydestä vuosilomasta saadusta lomarahasta.
Moni jäsen ei nykypäivänä ajattele, että ammattiliitto on juuri häntä varten olemassa. Kynnyksen olla omaan liittoonsa yhteydessä niin asiassa kuin asiassa tulisi olla todella pieni. Haluan uskoa, että kaikissa liitoissa neuvotaan ja keskustellaan omien jäsenten kanssa todella mielellään.
Toivottavasti saamme tehtyä yhdessä seuraavasta 100 vuodesta vielä paremman!
Joonas Kopra
järjestöasiamies