Asiakkaan tarpeet ja lääkehoidon kokonaisuus korostuvat lääkeneuvontaselvityksessä
Selvitys apteekkien farmaseuttisen neuvonnan sisällöstä ja dokumentoinnista julkaistiin 17.2.2025. Selvityksen laati Itä-Suomen yliopisto sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä, ja siinä tunnistettiin kolme tilannetta, joita tulisi arvioida neuvonnan näkökulmasta: itsehoito, reseptilääkehoidon aloitustilanne ja pitkäaikaisen lääkehoidon tukeminen.
Asiakkaan tilanteen tunnistaminen ja räätälöity neuvonta vaativat farmaseuttista harkintaa
Selvityksessä havaittiin, että asiakaslähtöisyyden korostaminen neuvonnassa on olennaista lääkeneuvonnan kehittämisen kannalta. Asiakkaat ovat erilaisia ja heillä on erilaisia tarpeita.
Farmasian ammattilaisilla on osaamista arvioida asiakkaan kokonaistilanne. Farmaseutit ja proviisorit käyttävät jokaisessa neuvontatilanteessa farmaseuttista harkintaa, jossa huomioidaan asiakkaan tarpeet käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja kunnioitetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta.
Itsehoitotilanteissa farmasian ammattilaiset apteekissa käyttävät osaamistaan laajasti lääkehoidon tarpeen arvioinnissa ja tilanteeseen sopivimman hoitovaihtoehdon valitsemisessa. Yhdessä asiakkaan kanssa valitaan joko sopiva lääke tai lääkkeetön vaihtoehto, ja tarvittaessa asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä muualle sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Lääkehoidon onnistumisen varmistaminen edellyttää lääkkeen käytön ohjauksen lisäksi lääkehoidon seurantaa
Lääkehoidon seuranta käsittää eri osa-alueita, joita ovat muun muassa lääkehoidon toteutumisen ja vaikutuksen seuranta, hoitoon sitoutumisen tukeminen sekä lääkehoidon ongelmien tunnistaminen ja ratkaiseminen.
Selvityksen mukaan nämä ovat tehtäviä, joita apteekeissa voidaan jo nyt toteuttaa nykyisin saatavilla olevilla tiedoilla. Lääkehoidon vaikutusten seuranta vaatii kuitenkin myös sitä, että apteekeilla on tieto lääkehoidon tavoitteista ja tietyiltä osin nykyistä laajempi pääsy potilastietoihin (esim. laboratoriotulokset).
Haasteena nähdään etenkin viestintäkanavan puuttuminen sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa toteutettavan yhteistyön toimintamallien puutteellisuus.
”On aivan välttämätöntä kehittää yhteistyötä apteekkien ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Selvää on, että tarvitsemme parempia viestintäkeinoja, jotta lääkehoitoon liittyvät havainnot ovat kaikkien lääkehoitoon osallistuvien ammattilaisten käytettävissä”, Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi painottaa.
Lääkeneuvonnan vastuut ja tehtävät määriteltävä
Itä-Suomen yliopiston selvitys lääkeneuvonnasta nostaa esille tärkeitä kehittämiskohteita ja tunnistaa farmasian ammattilaisen roolin lääkehoidon onnistuneessa toteutuksessa. Farmasialiitto pitää tärkeänä, että lääkehoitoprosessin eri osapuolten tehtävät ja vastuut määritellään.
Farmasian ammattilaisten roolia tulee myös kirkastaa, sillä selvityksen mukaan asiakkaille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille on edelleen jossain määrin epäselvää, mitkä ovat apteekkien farmaseuttisen henkilöstön tehtävät osana lääkehoitoprosessia ja mitä osaamista farmaseuteilla ja proviisoreilla on.
”Apteekkien farmaseuttisen henkilöstön tehtäviä ja vastuita määriteltäessä on samanaikaisesti huolehdittava siitä, että apteekkien toimintaedellytyksiä ei kohtuuttomasti heikennetä säästötoimilla”, Pirttijärvi toteaa.
Yhteydenotot:
Maija Pirttijärvi
Puheenjohtaja
Suomen Farmasialiitto ry
040 778 4313